Tervetuloa Akkutieto -sivustolle

Litiumioniakut ovat yleisin valinta kotiakkujärjestelmissä niiden hyvän energiatehokkuuden ja pitkän käyttöiän vuoksi. Ne vaativat kuitenkin lämpötilanhallintaa ja turvallisuusratkaisuja.

Lyijyakut ovat edullisia mutta painavia ja lyhytikäisempiä. Ne soveltuvat harvoin moderniin kotiakkujärjestelmään, mutta niitä käytetään yhä esimerkiksi varavoimaratkaisuissa.

Suolavesiakut ja muut uudemmat teknologiat tarjoavat ympäristöystävällisempiä ja paloturvallisempia vaihtoehtoja, mutta ovat toistaiseksi vähemmän yleisiä ja usein kalliimpia.

Ympäristön suojeleminen: Akut voivat sisältää raskasmetalleja kuten lyijyä, kadmiumia ja litiumia, jotka voivat saastuttaa maaperää ja vesistöjä.

Raaka-aineiden talteenotto: Kierrätettyjen akkujen materiaaleista voidaan valmistaa uusia tuotteita – kuten uusia akkuja.

Tulipalojen ehkäisy: Erityisesti litiumakut voivat syttyä palamaan, jos ne vaurioituvat käsittelyn aikana.

Suurin osa kaupoista ottaa vastaan käytettyjä paristoja ja pieniä akkuja – myös ilman ostovelvoitetta. Lisäksi kunnalliset jäteasemat ja kierrätyspisteet vastaanottavat laajasti erilaisia akkuja.

Sähkölaitteet, joissa on sisäänrakennettu akku, kuten älypuhelimet, kuuluvat sähköelektroniikkaromun keräykseen.

Älä koskaan laita akkuja tai paristoja sekajätteeseen, kompostiin tai poltettavaan jätteeseen.

Älä jätä akkuja irrallisina lojumaan – oikosulku voi aiheuttaa vaaratilanteita. Teippaa navat, jos viet litiumparistoja kierrätykseen.

Muista: Jokainen kierrätetty paristo tai akku on askel kohti puhtaampaa luontoa ja vastuullisempaa kulutusta. Tee oikea valinta – vie käytetyt akut ja paristot asianmukaiseen keräykseen.

Litiumakut tulee toimittaa virallisiin vastaanottopisteisiin, jotka osaavat käsitellä ne turvallisesti.

Suomessa yleisiä palautuspaikkoja ovat kunnalliset jäteasemat, sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanottopisteet, sekä useat akkuliikkeet ja kodinkoneliikkeet, jotka ottavat vastaan käytettyjä akkuja. Myös useat K- ja S-ryhmän kaupat, Motonetit, Biltemat, Gigantit, Powerit ja vastaavat vähittäiskaupat vastaanottavat pienempiä litiumakkuja ja joissain tapauksissa myös sähköpyörien akkuja.

Usein tuotteen maahantuoja tai jälleenmyyjä on velvoitettu järjestämään maksuton vastaanotto kierrätystä varten.

Voit tarkistaa ajankohtaisen listan kierrätyspaikoista Paristokierrätys -palvelusta.

Litiumakut sisältävät arvokkaita ja kriittisiä materiaaleja, kuten litiumia, nikkeliä ja kobolttia, joita voidaan hyödyntää uudelleen uusien akkujen valmistuksessa. Näiden materiaalien kierrätys säästää luonnonvaroja ja vähentää ympäristökuormitusta.

Oikein kierrätettynä akut eivät päädy luontoon eivätkä aiheuta vaaraa ihmisille tai eläimille. Lisäksi asianmukainen käsittely estää tulipaloriskejä jäteautoissa ja lajittelulaitoksissa.

Kuluttajan vastuulla on huolehtia siitä, että käytetyt akut palautetaan asianmukaiseen paikkaan. Jos akku on irrotettavissa, se voidaan pakata turvallisesti esimerkiksi muovipussiin tai -rasiaan ja viedä lähimpään keräyspisteeseen.

Teippaamalla akun navat voi ehkäistä oikosulun syntymisen kuljetuksen aikana. Kiinteästi laitteeseen asennetut akut palautetaan koko laitteen mukana sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen.

Luontoon tai roskikseen hylätty litiumakku voi aiheuttaa vakavia seurauksia, joten vastuullinen toiminta on kaikkien etu.

Litiumakkujen kierrätysjärjestelmät kehittyvät jatkuvasti. Suomessa toimii useita alan yrityksiä ja laitoksia, kuten Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy ja Fortumin akkujen kierrätyslaitos Harjavallassa, jotka käsittelevät akkuja teollisessa mittakaavassa.

Myös EU-tasolla on asetuksia, jotka ohjaavat akkukierrätyksen tehostamista ja vaativat valmistajilta vastuuta tuotteidensa elinkaaren loppuvaiheesta. Tavoitteena on tehdä akkujen kierrätyksestä entistä tehokkaampaa ja helpommin kuluttajien saavutettavissa olevaa.

Kotiakun avulla kotitalous voi vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa merkittävästi. Kun käytettävissä on oma sähkövarasto, ei olla enää täysin riippuvaisia verkkosähkön tarjonnasta tai sen hintavaihteluista. Tämä mahdollistaa sähkön käytön siirtämisen ajankohtiin, jolloin se on edullisempaa tai tuotettu omalla uusiutuvalla energialla.

Lisäksi kotiakku vähentää huippukuormitusta sähköverkossa ja parantaa koko sähköjärjestelmän joustavuutta, mikä on tärkeää uusiutuvien energiamuotojen yleistyessä.

Aurinkopaneelit ja kotiakku muodostavat yhdessä tehokkaan ja älykkään energiaratkaisun. Päivällä aurinkopaneelit tuottavat sähköä, josta osa käytetään suoraan ja ylimääräinen ohjataan akkuun.

Illalla tai yöllä, kun oma tuotanto ei riitä, akku purkaa varastoitua sähköä takaisin käyttöön. Tämä vähentää tarvetta ostaa sähköä verkosta ja maksimoi aurinkopaneelien hyödyn.

Akun hallintajärjestelmät osaavat automaattisesti optimoida lataus- ja purkuprosessit niin, että kotitalous käyttää aina mahdollisimman edullista ja puhdasta sähköä.

Kotiakku voi pienentää merkittävästi sähkölaskua erityisesti silloin, kun käytössä on pörssisähkösopimus. Sähköä voidaan ladata akkuun halvimmilla tunneilla ja käyttää myöhemmin kalliimpina aikoina, jolloin säästö syntyy hintojen vaihtelun hyödyntämisestä.

Samalla vähennetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon osuutta, mikä tukee kotitalouden ilmastotavoitteita. Lisäksi akku parantaa energian omavaraisuutta ja pienentää ulkoista riippuvuutta sähkömarkkinoista.

Kotiakku voi toimia myös varavirtalähteenä sähkökatkojen aikana. Tällöin tärkeimmät kodin toiminnot, kuten valaistus, jääkaappi tai tietoliikenne, voivat jatkaa toimintaansa normaalisti.

Kaikki kotiakkujärjestelmät eivät kuitenkaan automaattisesti tue varavoimaa, vaan se vaatii erillisen ominaisuuden ja usein myös invertterin, joka osaa erottaa kodin sähköverkon yleisestä jakeluverkosta turvallisesti.

Varavoimaominaisuus on erityisen hyödyllinen haja-asutusalueilla tai alueilla, joilla sähkökatkoja esiintyy säännöllisesti.

Kotiakun asentaminen on asiantuntijatyötä ja edellyttää sähköalan ammattilaista. Akkujärjestelmä koostuu itse akustosta, invertteristä ja hallintayksiköstä, joka ohjaa latausta ja purkua.

Järjestelmä voidaan asentaa sisä- tai ulkotilaan, ja se mitoitetaan talon kulutuksen sekä mahdollisten aurinkopaneelien tuotannon mukaan. Akku voi olla joko tasasähkö- tai vaihtosähköpohjainen, ja sen tulee olla yhteensopiva muun sähköjärjestelmän kanssa.

Asennuksen yhteydessä tarkistetaan myös sähkökeskuksen kapasiteetti ja mahdollinen varavoiman käyttötapa.

Nykyaikaiset kotiakut ovat lähes huoltovapaita ja suunniteltu kestämään jopa 10–15 vuotta. Akuston kennot kuluvat käytössä, mutta oikein mitoitettuna ja hallittuna järjestelmä säilyttää käyttökelpoisuutensa vuosiksi eteenpäin.

Litium-rautafosfaattiakut (LFP) ovat erityisen turvallisia, ja niissä on pienempi ylikuumenemisen ja syttymisen riski verrattuna perinteisiin litiumioniakkuihin. Turvallisuuden kannalta tärkeintä on, että asennus tehdään oikein ja laitteet sijoitetaan valmistajan suositusten mukaisesti.

Kotiakut ovat osa tulevaisuuden älykästä energiainfrastruktuuria. Yhä useammat järjestelmät yhdistävät akun tekoälypohjaisiin ohjauksiin, jotka seuraavat sähkön hintoja ja optimoivat käyttöä automaattisesti.

Jatkossa kotiakut voivat toimia osana laajempia energian yhteisöjä, joissa kotitaloudet jakavat tai myyvät varastoimaansa sähköä naapuruston kesken. Näin kodeista voi tulla aktiivisia toimijoita sähkömarkkinoilla ja osa ratkaisua energiantuotannon hajauttamisessa.